Aili Rinne ja hänen Borealii-kennelinsä

” Tukholman kansainvälisessä näyttelyssä 5. syyskuuta 1953 minulla oli ensimmäisen kerran
 suomalaisia boksereita kehässä arvosteltavina. Ne olivat Borealii Cesar ja Borealii Coquette.

Cesar tuli kilpailuluokassa toiseksi voittajaksi tuleen Ch. Chandair Battlen jälkeen ja Coquette voitti nartut.
Coquette oli niin elegantti ja kaunislinjainen ja sillä oli niin hyväntyyppinen pää,
että minun oli arvostelun jälkeen katsottava sitä vielä kerran.
Näin tutustuin tämän kauniin nartun ohella myös sen kasvattajaan, rouva Aili Rinteeseen Helsingistä.
Monet bokseri-väestämme tuntevat tänään rouva Rinteen, joka ei ole tullut kuuluisaksi ainoastaan
 kasvattajana vaan myös ulkomuototuomarina.
Julkaisen tässä ohessa muutamia kuvia hänen koiristaan.
Kuvat olen ottanut eräästä suomalaisesta kynologisesta julkaisusta ja tiedän että tulen saamaan tämän takia vähemmän mairittelevan kirjeen,
mutta riskeeraan tämän kyllä, kiitoksena – jollaiseksi tämä pieni artikkeli on tarkoitettu –
sillä rouva Rinne on tehnyt erittäin paljon bokserirotumme hyväksi Suomessa.
Se seikka että hän tämän lisäksi on kasvattanut paljon kauniita koiria – niiden joukossa koko joukon muotovalioita,
on ehkä tulosta hänen itsepäisyydestään saavuttaa kerran itselle asetettu päämäärä.
 


Aili Rinteen arkistosta

 


Hänen seurassaan on aina puhe ”meidän” bokseristamme ja on aina
 yhtä suuri ilo keskustella tämän temperamenttisen kasvattajan kanssa jalostuksen ongelmista
ja perinnöllisyydestä Näissä keskusteluissa hän on aina kriittisin o m i a kasvattejaan kohtaan.
Hänen rakkautensa koiriin alkoi jo hänen lapsuudenkodissaan.
Hänen isänsä oli innokas metsästäjä, metsästyskoirien harrastaja ja kasvattaja.
Dobermannien, metsästyskoirien ja saksanpaimenkoirien kautta Aili Rinne päätyi bokseriin,
jolle hänen sydämensä tänään kokonaan kuuluu.
Hänen ensimmäinen bokserinsa oli Hiisikorven Jutta,
joka valitettavasti jäi auton alle eräänä sunnuntai-aamuna ja kuoli.
Näiden surunhetkien jälkeen seurasi sitten bokseriuros Ukko, josta tuli sekä käyttökoira että muotovalio.
 

 

 

 



 



Suomalainen bokserinjalostus rakennettiin sitten englantilaisille ja tanskalais-/saksalaisille verilinjoille,
se että tässä suhteessa saatiin taidolla ja hyvällä onnella erittäin paljon aikaan,
näkyy oheisista kuvista (kuvissa mm. Ingella Borealii, Quick- Quick Borealii, Int. Ch. Habanera Borealii ja
 Ch. Faktor Borealii sekä kahden viimeksi mainitun pennut Rapsodie ja Rocca Borealii/O.V.).
Myöhemmin tuli mukaan vielä saksalaisverta, joka auttoi edelleen jalostamaan jaloja kauniita päitä.
On aina suuri ilo kun havaitsee Suomessa suomalaisten suuren mielenkiinnon rotuumme
ja miten hyvin he ovat perillä omien koiriensa että meidän tärkeimpien koirien esivanhemmista.
– Olemme todella pahoillamme, että karanteenimääräykset estävät meitä näkemästä
suomalaisia koiria näyttelyissämme ja meitä matkustamasta koirinemme Suomeen,
sillä olisi ihanaa saada joskus molempien maiden koirat yhtä aikaa kehään. (…)”
 


A.Rinne ja Ch.Faktor Borealii ja Int.Ch.Habanera Borealii
ja näiden 18.12 1956 syntyneet pentunsa
Rocca Borealii ja tuleva Int.Ch Rapsodie Borealii

 


Näin eräs bokserihistorian suurista ja arvostetuista vaikuttajista, ulkomuototuomari
ja v. Fischerhütte-kennelin omistaja Leo Helbig Aili Rinteestä ja suomalaisista boksereista
otsikolla Kauniita boksereita kaikkialta maailmasta. Artikkeli on ilmestynyt Saksan bokserilehdessä Boxer-Blätterissa vuonna 1960.

Aili Rinne, suomalaisen bokserihistorian rouva Stockmann tai Grand Old Lady
 oli Suomen 50- ja 60-luvun maineikkain bokserinkasvattaja. Hän sai ensimmäisen bokserinsa vuonna 1939,
Ch. Wotan v. Georgsheimin tyttären eli edellä mainitun Hiisikorven Jutan. Vuodesta 1944 Aili Rinteellä oli jatkuvasti bokseri.

Hänen bokserinsa kilpailivat menestyksellisesti niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa.
Ja lyhyen aikaa , jolloin ei ollut karanteenirajoituksia, myös mannermaalla Tanskassa, Saksassa aina Italiaa myöten.

Aili Rinne oli erittäin kielitaitoinen, hän puhui ja kirjoitti useampaa kieltä ja todella lähti koirineen
 pitkillekin matkoille aikana, jolloin matkustettiin todella paljon vähemmän kuin tänään.

Aili Rinne oli myös paitsi tunnettu kasvattaja ja aktiivinen yhdistyksemme jäsen,
jonka temperamentikas ja kipakka luonne johti useisiin kahnauksiin kuten yhdistyksen
pöytäkirjoista saa lukea. Sillä vaikka yhdistyksessä olikin tarpeen tulleen yhteishenkeä,
niin on sitä osattu riidelläkin kautta aikojen. Yksi kovaäänisimmistä lienee ollut juuri Aili Rinne,
jonka mielipiteet ”vuosikokouksissa
tulivat äänekkäästi esiin. Ja Aililla oli vielä usein oma juristi mukanaan näissä kokouksissa” muistelee
 Nils Engmann. (Arhon-kennel).
Myös Ruotsissa Aili Rinteellä oli 50-luvulla niin mahtava ja äänekäs riita,
että se kuului aina Saksaa myöten ja SBY:n oli pakko puuttua asiaan.
3.5. 1957 hänet erotettiin SBY:stä ja yhdistys joutui raastuvan päätöksen
mukaan maksamaan 12 000 mk oikeudenkäyntikuluja hänen erottamisensa takia.

Vuonna 1961 Aili Rinne otti yhteyttä silloiseen SBY:n puheenjohtajaan Helge Blomqvistiin
 ja ehdotti tälle että yhdistys ottaisi hänet uudestaan jäseneksi. Puheenjohtaja
otti asian SBY:n hallituksessa käsiteltäväksi ja esitti samalla että Aili Rinteen panos
 bokserirodun jalostuksen hyväksi oli suuri ja merkityksellinen.
Johtokunta päätti hyväksyä Aili Rinteen jäseneksi ilman suurempia muodollisuuksia puolin tai toisin.
Vuonna1970 Aili Rinteelle myönnettiin yhdistyksen kultainen ansiomerkki hänen 75-vuotispäivänään.

Ansioituneena bokserinkasvattajana hän on mm. saanut Saksan VDH:n ”Suuren Kultaplaketin”
(VDH- Verband deutscher Rassehunde on omaa Kennelliittoamme vastaava Saksan rotuyhdistysten kattojärjestö).
Vuonna 1969 Aili Rinne nimitettiin yhdistyksemme kunniajäseneksi.

Aili Rinteen kasvatustyön ja hänen Borealii-kennelinsä varsinaisena kantanarttuna on
 pidettävä 4.3.1945 syntynyttä Bassy av Barberinaa, joka oli
linjasiitetty Ch. Wotan v. Georgsheimiin ja joka edusti siten klassisia
saksalaisia huippuveriulinjoja aina Ch. Rolf v. Vogelsbergiin (esim. Wotanin isälinjan kautta:
Siegfried v. Georgsheim BZB25027 – Ch. Ch. Check v. Hunmemstein BZB 19843
– Ch. Cäsar v. Deutenkofen 5230 – Morits v. Goldrain 4369 – Ch. Rolf v. Wallhall 3091 – Ch. Rolf v. Vogelsberg 1183).

Aili Rinne astutti Bassyn ensin ruotsalaisella Borgöns
Lordilla SKKS 3674 TT SKK 20773/XXIX, joka oli Ch. Roland Ukasin poika ja DK Ch Rolands Kadetin pojanpoika.










9.9.1947 näki päivänvalon Borealii L-pentue, jonka verilinjat johtivat Rolands
 Kadetin isän USA Ch. Bastel v. Elbuferin kautta kahteen USA:n ” neljästä suuresta”
 ( Ch Sigurd v. Dom, Ch. Lustig v. Dom, Ch. Dorian v. Marienhof ja Ch. Utz v. Dom ) Lustig v. Domiin ja tämän kuuluisaan isoisään
 Ch. Sigurd v. Domiin. Tässä Borealii- kennelin L-pentueessa oli mm. Helge Blomqvistin Alcarr-kennelin kantaemä Ch.
Lady Borealii, Pertti Luotolan omistaman Taiston-kennelin kantaemä Lorri Borealii, sekä urokset Ch Lux ja Lots Borealii.

Aili Rinne astutti Bassy av Barberinan toisesta pentueesta (isänä ruotsalainen uros Basti SKKS 567 SS)
8.7.48 syntyneestä Borealii B-pentueesta nartun Bagatelle Borealiin SKK 2169 B englantilaisella
tuontiuroksella Ch. Chandair Battlella. Tästä yhdistelmästä syntyi
vuonna 1951 Borealii C-pensue, jossa olivat mm. Leo Helbigin artikkelissaan kehumat Ch. Cesar ja Coquette Borealii.
Cesa Borealiista tuli Ruotsin muotovalio ja se oli aikansa voitokkaimpia boksereita näyttelykehissä voittaen mm. 9 Cacibia.
 Sen pentuesisaresta Coquette Borealiista tuli kansainvälinen muotovalio.
Aili Rinne uusi yhdistelmän ja tuloksena oli Borealii D – pentue.
Mutta ”kummallista kyllä ei sama yhdistelmä uusittuna antanutkaan yhtä hyvää tulosta”.
 (Aili Rinne, Koiramme N:o 4 – 5, 1960.)

Aili Rinteen kasvatustyön eri vaiheita on näin jälkikäteen helppo seurata,
 koska hän piti tarkkaa kirjaa kasvateistaan. Hänellä oli kasvateistaan oma kortisto,
jossa oli aikajärjestyksessä pesueet, ensin punaisella kortilla yhdistelmän tarkka sukutaulu, kirjain jolla pentu sai nimensä,
syntymäaika ja syntyneiden pentujen lukumäärä.
Sitten jokaisesta pennusta oma korttinsa, johon hän tunnontarkasti merkitsi
omistajan osoitteineen sekä koiran saavuttamat näyttely - ja koemenestykset.
 

 


Bokserilehdessämme Aili Rinteestä artikkelin kirjoittanut Anne Forsten
arvioi Aili Rinteen kasvatustyötä seuraavasti:

” Aili Rinteen menestyksen salaisuutena voidaan pitää hänen arvostelukykyään ja hyvää onnea.
Häntä voi jalostustyössä arvostella tietystä nurkkapatriotismista: hän käytti mielellään omia uroksiaan,
joiden virheitä hän ei ehkä aina ollut halukas tunnustamaan. Toisaalta jotkut hänen kasvateistaan –
 parhaimmat sekä ulkomuodon että jatkuvan jalostuksen kannalta – syntyivät nimenomaan näistä yhdistelmistä,
todennäköisesti siksi että niissä osittain samat verilinjat kohtasivat ja vahvistuivat.
AR ei kuitenkaan epäröinyt käyttää uutta verta: hän astutti narttujaan tuontiuroksilla tai Ruotsissa olevilla uroksilla.
AR piti itsellään harvoin enemmän kuin kaksi koiraa samaan aikaan,
mutta sijoittamalla lupaavia narttupentuja hän saattoi viedä jalostustyötään eteenpäin. Jalostustyö nojautui aina hyviin narttuihin.”

Bassy av Barberinan ja Borgöns Lordin poika Lots Borealiilla astutettiin Ruotsista Th. Penzinin tuoma
keltainen narttu Björnholmens Monkie SKKS 13514/XI SKK 205-88/XXIX,  joka oli yhdistelmästä Rolands Ukas ja Björnholmens Miska II.
Yhdistelmästä syntyi 3.9.1949 pentue, josta oli myös
Aili Rinteen omistama Ch. Nigella av Monkies –Kennel 1328/50C.
Aili Rinne on sanonut, että hän halusi tästä yhdistelmästä itselleen pennun nimenomaan sukutaulun vuoksi.


Aili Rinteen kortti Borealii D-pentueesta


Yhdistelmässä on verilinja Nigellan sekä isän että emän puolelta Roland
Ukasin kautta Lustig v. Domiin, emän puolelta peräti kolme kertaa.
Edelleen Nigellan emän puolelta tulee vielä kolme kertaa suora verilinja Lustig v. Domin maineikkaaseen isoisään
Sigurd v. Domiin Andl, Zorn ja Athos v. Domin kautta ja Thea v. Isebeckin kautta kerran suoraan vielä Sigurdin isään Iwein v. Domiin.
Aili Rinne valitsi pesueesta itselleen kaunispäisen nartun,
joka tuli näyttelemään tärkeätä osaa Aili Rinteen kasvatustyössä ja jälkeläistensä
kautta myöskin ylipäänsäkin suomalaisessa bokserinjalostuksessa 50- 70-luvuilla.





Ch. Nigella av Monkies –kennel on nimittäin Borealii H-pentueen emä,
josta ovat mm. Habanera ja Hektor Borealii, sekä myls Borealii F-pentueen emä, josta on Faktor Borealii.

50-luvulla Peggy Ceder ( Habanera-kennli) toi Ruotsiin Amerikasta
tiikerijuovikkaan uroksen Havanna of Sirrah Crestin, jonka sukutaulussa kaikki verilinjat
veivät USA:n Ch. Sigurd v. Domiin ja sen pojanpoikiin Int. Ch. Lustig v. Domiin ja Ch. Utz v. Domiin sekä Ch. Dorian v. Marienhofiin.




 Havana of Sirrah Crest ei ehkä ollut sen hetken tyylikkäin bokseri ja
jälkikäteen on pahoiteltu sitä ettei sitä aikanaan käytetty siitokseen enemmän.
Sillä olisi voinut olla pitkällä tähtäimellä paljonkin hyötyä rodunjalostukselle.
 Aili Rinne kuitenkin näki koiran arvon sen ehkä myöskin tuon ajan mittapuun mukaan puutteellisen ulkomuodon läpi:
 ”Omistamallani Nigella av Monkiella oli erittäin hyvä pää. vaikka se muuten olikin liian jalo.
Astutin sen Amerikasta tuotetulla Havanna of Sirrah Crestilla,
 jolla oli erittäin hyvä luusto ja vahva, vaikka hieman pitkä selkä, joten se erinomaisesti sopi Nigellalle,
joka rungoltaan oli aivan neliömäinen”.
(Koiramme 3/60).


Tuloksena tästä yhdistelmästä oli Borealii H-pentue, josta olivat mm.
aikansa kaksi suurta näyttelytähteä Ch. Habanera ja Ch. Hector Borealii.
Suomalaisissa boksereissa oli tuohon aikaan vielä melko vähän valkoisia merkkejä
ja Hectorin runsaat valkoiset merkit arveluttivat kasvattajia. Aili Rinne
ei jostain syystä itsekään käyttänyt Hectoria omille nartuilleen.


CH. Hector Borealii

 

Hectorin parhaat jälkeläiset ovat vuoden 55-voittaja, muotovalio Camilla de Gozette 2411/54H
(Ch. Hector Borealii 1909/52F – Mirall Nella 1107/52 E) ja Korambon Ali.


Aili Rinne ja Ch. Hector Borealii
(i: Havana of Sirrah Crest - e: Ch Nigella av Monkies Kennel)


Camilla de Gozette, jonka omisti Arja Saario oli kylläkin alun perin Aili Rinteen sijoitusnarttu. 

Aili Rinne hankki nartun Arja Saariolle sen jälkeen kun tällä sijoituksessa ollut H-pesueen narttu
Hiawatha Borealii oltiin jouduttu nuorena lopettamaan suolistovaivojen takia ja tilalle
sijoitettu Victor Borealii (Int.Ch. Chandair Battle ja Ch Nigella av Monkies –Kennel)
oli pentuna yllättäen kuollut sydänvikaan.


Ch.Nigella av Monkies kennel yhden pentunsa kanssa.
 ( Pennun isä Int.Ch Chandair Battle)


” Älä tyttö kuule itke, kyllä sinulle vielä koira löydetään” lohdutti
 Aili Rinne töölöläistä koirakärpäsen puremaa koulutyttöä muistelee Arja Saario 40 vuotta
myöhemmin 1990 –luvun alussa ja jatkaa:” Milla eli Camilla de Gozette oli pitkään pentuna ihan sammakon näköinen,
paksuluinen klöntti.  Bokserit olivat siihen aikaan usein melko hentoluustoisia,
sellaisia tikkujalkoja, mutta Millasta tuli todella hyväluustoinen.
Vasta puolivuotiaana Milla yhtäkkiä alkoi muotoutua ja näyttää koiralta ja myöhemmin
 Aili Rinne oli hapan kun Milla näyttelyssä meni hänen kasvattiensa edelle.
Ihmettelin silloin koululaisena aina, miksi Aili lähtiessään omien koiriensa kanssa näyttelymatkalle ulkomaille
ei koskaan ottanut Millaa mukaansa, vaikka se sentään oli Suomen vuoden 1955 Voittaja. Ymmärsin vasta paljon
myöhemmin että koirallahan oli väärä sukunimi.
Millalla oli kuten isällään Ch. Hector Borealiilla erittäin kaunis pää.

 


Aina kun tuli puhe bokserinjalostuksesta Aili puhui aina luuston ohella bokserin päästä.
Pää oli bokserissa hänelle erittäin tärkeä. Lopuksi hän aina suu maireassa hymyssä veti
esiin kuvan Flip of Berolinan päästä, joka oli yksi sen ajan kauneimpia bokserinpäitä.”


Camilla de Gozette ja Borealii M-pentue (isänä Dux Borealii)

 


Flip of Berolina oli muuten Camilla de Gozetten emän isänisä,
sillä Camilla de Gozetten emän isähän oli Englannista tuotu Flip of Berolinan poika Finemere’s Olaf.
 







 

 


Aili Rinen astutti Camilla de Gozetten sitten Chandair Battlen ja Bagatelle Borealiin pojalla
Dux Borealiilla ja tuloksena oli 1956 syntynyt ensimmäinen Borealii M-pesue,
josta on mm. Ch. Maestro Borealii.
 “Näin jälkikäteen harmittaa, ettei Millalla tullut teetettyä toisia pentuja, olisi ehkä pitänyt” pahoittelee Arja Saario.



SF MVA Voittaja-55 Camilla de Gozette
( i: Ch Hector Borealii - e: Mirall Nella)

 

 


jatkuu seuraavalle...