Aili Rinne ja hänen Borealii-kennelinsä
” Tukholman kansainvälisessä näyttelyssä 5. syyskuuta 1953 minulla oli
ensimmäisen kerran
suomalaisia boksereita kehässä arvosteltavina. Ne olivat Borealii Cesar ja
Borealii Coquette.
Cesar tuli kilpailuluokassa toiseksi voittajaksi tuleen Ch. Chandair Battlen
jälkeen ja Coquette voitti nartut.
Coquette oli niin elegantti ja kaunislinjainen ja sillä oli niin hyväntyyppinen
pää,
että minun oli arvostelun jälkeen katsottava sitä vielä kerran.
Näin tutustuin tämän kauniin nartun ohella myös sen kasvattajaan, rouva Aili
Rinteeseen Helsingistä.
Monet bokseri-väestämme tuntevat tänään rouva Rinteen, joka ei ole tullut
kuuluisaksi ainoastaan
kasvattajana vaan myös ulkomuototuomarina.
Julkaisen tässä ohessa muutamia
kuvia hänen koiristaan.
Kuvat olen ottanut eräästä suomalaisesta kynologisesta
julkaisusta ja tiedän että tulen saamaan tämän takia vähemmän mairittelevan
kirjeen,
mutta riskeeraan tämän kyllä, kiitoksena – jollaiseksi tämä pieni artikkeli on
tarkoitettu –
sillä rouva Rinne on tehnyt erittäin paljon bokserirotumme hyväksi Suomessa.
Se seikka että hän tämän lisäksi on kasvattanut paljon kauniita koiria – niiden
joukossa koko joukon muotovalioita,
on ehkä tulosta hänen itsepäisyydestään saavuttaa kerran itselle asetettu
päämäärä.

Aili Rinteen arkistosta
Hänen seurassaan on aina puhe ”meidän” bokseristamme ja on aina
yhtä suuri ilo
keskustella tämän temperamenttisen kasvattajan kanssa jalostuksen ongelmista
ja
perinnöllisyydestä Näissä keskusteluissa hän on aina kriittisin o m i a
kasvattejaan kohtaan.
Hänen rakkautensa koiriin alkoi jo hänen lapsuudenkodissaan.
Hänen isänsä oli innokas metsästäjä, metsästyskoirien harrastaja ja kasvattaja.
Dobermannien, metsästyskoirien ja saksanpaimenkoirien kautta Aili Rinne päätyi
bokseriin,
jolle hänen sydämensä tänään kokonaan kuuluu.
Hänen ensimmäinen bokserinsa oli
Hiisikorven Jutta,
joka valitettavasti jäi auton alle eräänä sunnuntai-aamuna ja
kuoli.
Näiden surunhetkien jälkeen seurasi sitten bokseriuros Ukko, josta tuli
sekä käyttökoira että muotovalio.



Suomalainen bokserinjalostus rakennettiin sitten englantilaisille ja
tanskalais-/saksalaisille verilinjoille,
se että tässä suhteessa saatiin taidolla ja hyvällä onnella erittäin paljon
aikaan,
näkyy oheisista kuvista (kuvissa mm. Ingella Borealii, Quick- Quick Borealii,
Int. Ch. Habanera Borealii ja
Ch. Faktor Borealii sekä kahden viimeksi mainitun pennut Rapsodie ja Rocca
Borealii/O.V.).
Myöhemmin tuli mukaan vielä saksalaisverta, joka auttoi edelleen jalostamaan
jaloja kauniita päitä.
On aina suuri ilo kun havaitsee Suomessa suomalaisten suuren mielenkiinnon
rotuumme
ja miten hyvin he ovat perillä omien koiriensa että meidän tärkeimpien koirien
esivanhemmista.
– Olemme todella pahoillamme, että karanteenimääräykset estävät meitä näkemästä
suomalaisia koiria näyttelyissämme ja meitä matkustamasta koirinemme Suomeen,
sillä olisi ihanaa saada joskus molempien maiden koirat yhtä aikaa kehään. (…)”

A.Rinne ja Ch.Faktor Borealii ja
Int.Ch.Habanera Borealii
ja näiden 18.12 1956 syntyneet pentunsa
Rocca Borealii ja tuleva Int.Ch Rapsodie Borealii
Näin eräs bokserihistorian suurista ja arvostetuista vaikuttajista,
ulkomuototuomari
ja v. Fischerhütte-kennelin omistaja Leo Helbig Aili Rinteestä ja suomalaisista
boksereista
otsikolla Kauniita boksereita kaikkialta maailmasta. Artikkeli on ilmestynyt
Saksan bokserilehdessä Boxer-Blätterissa vuonna 1960.
Aili Rinne, suomalaisen bokserihistorian rouva Stockmann tai Grand Old Lady
oli Suomen 50- ja 60-luvun maineikkain bokserinkasvattaja. Hän sai
ensimmäisen bokserinsa vuonna 1939,
Ch. Wotan v. Georgsheimin tyttären eli edellä mainitun Hiisikorven Jutan.
Vuodesta 1944 Aili Rinteellä oli jatkuvasti bokseri.
Hänen bokserinsa kilpailivat menestyksellisesti niin Suomessa kuin muissa
Pohjoismaissa.
Ja lyhyen aikaa , jolloin ei ollut karanteenirajoituksia, myös mannermaalla
Tanskassa, Saksassa aina Italiaa myöten.
Aili Rinne oli erittäin kielitaitoinen, hän puhui ja kirjoitti useampaa kieltä
ja todella lähti koirineen
pitkillekin matkoille aikana, jolloin matkustettiin todella paljon
vähemmän kuin tänään.
Aili Rinne oli myös paitsi tunnettu kasvattaja ja aktiivinen yhdistyksemme
jäsen,
jonka temperamentikas ja kipakka luonne johti useisiin kahnauksiin kuten
yhdistyksen
pöytäkirjoista saa lukea. Sillä vaikka yhdistyksessä olikin tarpeen tulleen
yhteishenkeä,
niin on sitä osattu riidelläkin kautta aikojen. Yksi kovaäänisimmistä lienee
ollut juuri Aili Rinne,
jonka mielipiteet ”vuosikokouksissa
tulivat äänekkäästi esiin. Ja Aililla oli vielä usein oma juristi mukanaan
näissä kokouksissa” muistelee
Nils Engmann. (Arhon-kennel).
Myös Ruotsissa Aili Rinteellä oli 50-luvulla niin mahtava ja äänekäs riita,
että se kuului aina Saksaa myöten ja SBY:n oli pakko puuttua asiaan.
3.5. 1957 hänet erotettiin SBY:stä ja yhdistys joutui raastuvan päätöksen
mukaan maksamaan 12 000 mk oikeudenkäyntikuluja hänen erottamisensa takia.
Vuonna 1961 Aili Rinne otti yhteyttä silloiseen SBY:n puheenjohtajaan Helge
Blomqvistiin
ja ehdotti tälle että yhdistys ottaisi hänet uudestaan jäseneksi.
Puheenjohtaja
otti asian SBY:n hallituksessa käsiteltäväksi ja esitti samalla että Aili
Rinteen panos
bokserirodun jalostuksen hyväksi oli suuri ja merkityksellinen.
Johtokunta päätti hyväksyä Aili Rinteen jäseneksi ilman suurempia
muodollisuuksia puolin tai toisin.
Vuonna1970 Aili Rinteelle myönnettiin yhdistyksen kultainen ansiomerkki hänen
75-vuotispäivänään.
Ansioituneena bokserinkasvattajana hän on mm. saanut Saksan VDH:n ”Suuren
Kultaplaketin”
(VDH- Verband deutscher Rassehunde on omaa Kennelliittoamme vastaava Saksan
rotuyhdistysten kattojärjestö).
Vuonna 1969 Aili Rinne nimitettiin yhdistyksemme kunniajäseneksi.
Aili Rinteen kasvatustyön ja hänen Borealii-kennelinsä varsinaisena
kantanarttuna on
pidettävä 4.3.1945 syntynyttä Bassy av Barberinaa, joka oli
linjasiitetty Ch. Wotan v. Georgsheimiin ja joka edusti siten klassisia
saksalaisia huippuveriulinjoja aina Ch. Rolf v. Vogelsbergiin (esim. Wotanin
isälinjan kautta:
Siegfried v. Georgsheim BZB25027 – Ch. Ch. Check v. Hunmemstein BZB 19843
– Ch. Cäsar v. Deutenkofen 5230 – Morits v. Goldrain 4369 – Ch. Rolf v. Wallhall
3091 – Ch. Rolf v. Vogelsberg 1183).
Aili Rinne astutti Bassyn ensin ruotsalaisella Borgöns
Lordilla SKKS 3674 TT SKK 20773/XXIX, joka oli Ch. Roland Ukasin poika ja DK Ch
Rolands Kadetin pojanpoika.


9.9.1947 näki päivänvalon Borealii L-pentue, jonka verilinjat johtivat Rolands
Kadetin isän USA Ch. Bastel v. Elbuferin kautta kahteen USA:n ” neljästä
suuresta”
( Ch Sigurd v. Dom, Ch. Lustig v. Dom, Ch. Dorian v. Marienhof ja Ch. Utz
v. Dom ) Lustig v. Domiin ja tämän kuuluisaan isoisään
Ch. Sigurd v. Domiin. Tässä Borealii- kennelin L-pentueessa oli mm. Helge
Blomqvistin Alcarr-kennelin kantaemä Ch.
Lady Borealii, Pertti Luotolan omistaman Taiston-kennelin kantaemä Lorri
Borealii, sekä urokset Ch Lux ja Lots Borealii.
Aili Rinne astutti Bassy av Barberinan toisesta pentueesta (isänä ruotsalainen
uros Basti SKKS 567 SS)
8.7.48 syntyneestä Borealii B-pentueesta nartun Bagatelle Borealiin SKK 2169 B
englantilaisella
tuontiuroksella Ch. Chandair Battlella. Tästä yhdistelmästä syntyi
vuonna 1951 Borealii C-pensue, jossa olivat mm. Leo Helbigin artikkelissaan
kehumat Ch. Cesar ja Coquette Borealii.
Cesa Borealiista tuli Ruotsin muotovalio ja se oli aikansa voitokkaimpia
boksereita näyttelykehissä voittaen mm. 9 Cacibia.
Sen pentuesisaresta Coquette Borealiista tuli kansainvälinen muotovalio.
Aili Rinne uusi yhdistelmän ja tuloksena oli Borealii D – pentue.
Mutta ”kummallista kyllä ei sama yhdistelmä uusittuna antanutkaan yhtä hyvää
tulosta”.
(Aili Rinne, Koiramme N:o 4 – 5, 1960.)
Aili Rinteen kasvatustyön eri vaiheita on näin jälkikäteen helppo seurata,
koska hän piti tarkkaa kirjaa kasvateistaan. Hänellä oli kasvateistaan oma
kortisto,
jossa oli aikajärjestyksessä pesueet, ensin punaisella kortilla yhdistelmän
tarkka sukutaulu, kirjain jolla pentu sai nimensä,
syntymäaika ja syntyneiden pentujen lukumäärä.
Sitten jokaisesta pennusta oma korttinsa, johon hän tunnontarkasti merkitsi
omistajan osoitteineen sekä koiran saavuttamat näyttely - ja koemenestykset.
Bokserilehdessämme Aili Rinteestä artikkelin kirjoittanut Anne Forsten
arvioi Aili Rinteen kasvatustyötä seuraavasti:
” Aili Rinteen menestyksen salaisuutena voidaan pitää hänen arvostelukykyään
ja hyvää onnea.
Häntä voi jalostustyössä arvostella tietystä nurkkapatriotismista: hän käytti
mielellään omia uroksiaan,
joiden virheitä hän ei ehkä aina ollut halukas tunnustamaan. Toisaalta jotkut
hänen kasvateistaan –
parhaimmat sekä ulkomuodon että jatkuvan jalostuksen kannalta – syntyivät
nimenomaan näistä yhdistelmistä,
todennäköisesti siksi että niissä osittain samat verilinjat kohtasivat ja
vahvistuivat.
AR ei kuitenkaan epäröinyt käyttää uutta verta: hän astutti narttujaan
tuontiuroksilla tai Ruotsissa olevilla uroksilla.
AR piti itsellään harvoin enemmän kuin kaksi koiraa samaan aikaan,
mutta sijoittamalla lupaavia narttupentuja hän saattoi viedä jalostustyötään
eteenpäin. Jalostustyö nojautui aina hyviin narttuihin.”
Bassy av Barberinan ja Borgöns Lordin poika Lots Borealiilla astutettiin
Ruotsista Th. Penzinin tuoma
keltainen narttu Björnholmens Monkie SKKS 13514/XI SKK 205-88/XXIX, joka
oli yhdistelmästä Rolands Ukas ja Björnholmens Miska II.
Yhdistelmästä syntyi 3.9.1949 pentue, josta oli myös
Aili Rinteen omistama Ch. Nigella av Monkies –Kennel 1328/50C.
Aili Rinne on sanonut, että hän halusi tästä yhdistelmästä itselleen pennun
nimenomaan sukutaulun vuoksi.

Aili Rinteen kortti Borealii D-pentueesta
Yhdistelmässä on verilinja Nigellan sekä isän että emän puolelta Roland
Ukasin kautta Lustig v. Domiin, emän puolelta peräti kolme kertaa.
Edelleen Nigellan emän puolelta tulee vielä kolme kertaa suora verilinja Lustig
v. Domin maineikkaaseen isoisään
Sigurd v. Domiin Andl, Zorn ja Athos v. Domin kautta ja Thea v. Isebeckin kautta
kerran suoraan vielä Sigurdin isään Iwein v. Domiin.
Aili Rinne valitsi pesueesta itselleen kaunispäisen nartun,
joka tuli näyttelemään tärkeätä osaa Aili Rinteen kasvatustyössä ja
jälkeläistensä
kautta myöskin ylipäänsäkin suomalaisessa bokserinjalostuksessa 50- 70-luvuilla.
◊
Ch. Nigella av Monkies –kennel on nimittäin Borealii H-pentueen emä,
josta ovat mm. Habanera ja Hektor Borealii, sekä myls Borealii F-pentueen emä,
josta on Faktor Borealii.
50-luvulla Peggy Ceder ( Habanera-kennli) toi Ruotsiin Amerikasta
tiikerijuovikkaan uroksen Havanna of Sirrah Crestin, jonka sukutaulussa kaikki
verilinjat
veivät USA:n Ch. Sigurd v. Domiin ja sen pojanpoikiin Int. Ch. Lustig v. Domiin
ja Ch. Utz v. Domiin sekä Ch. Dorian v. Marienhofiin.
◊
Havana of Sirrah Crest ei ehkä ollut sen hetken tyylikkäin
bokseri ja
jälkikäteen on pahoiteltu sitä ettei sitä aikanaan käytetty siitokseen enemmän.
Sillä olisi voinut olla pitkällä tähtäimellä paljonkin hyötyä
rodunjalostukselle.
Aili Rinne kuitenkin näki koiran arvon sen ehkä myöskin tuon ajan
mittapuun mukaan puutteellisen ulkomuodon läpi:
”Omistamallani Nigella av Monkiella oli erittäin hyvä pää. vaikka se
muuten olikin liian jalo.
Astutin sen Amerikasta tuotetulla Havanna of Sirrah Crestilla,
jolla oli erittäin hyvä luusto ja vahva, vaikka hieman pitkä selkä, joten
se erinomaisesti sopi Nigellalle,
joka rungoltaan oli aivan neliömäinen”.
(Koiramme 3/60).
Tuloksena tästä yhdistelmästä oli Borealii H-pentue, josta olivat mm.
aikansa kaksi suurta näyttelytähteä Ch. Habanera ja Ch. Hector Borealii.
Suomalaisissa boksereissa oli tuohon aikaan vielä melko vähän valkoisia merkkejä
ja Hectorin runsaat valkoiset merkit arveluttivat kasvattajia. Aili Rinne
ei jostain syystä itsekään käyttänyt Hectoria omille nartuilleen.

CH. Hector Borealii
Hectorin
parhaat jälkeläiset ovat vuoden 55-voittaja, muotovalio Camilla de Gozette
2411/54H
(Ch. Hector Borealii 1909/52F – Mirall Nella 1107/52 E) ja Korambon Ali.

Aili Rinne ja Ch. Hector Borealii
(i: Havana of Sirrah Crest - e: Ch Nigella av Monkies Kennel)
Camilla de Gozette, jonka omisti Arja Saario oli kylläkin alun perin Aili
Rinteen sijoitusnarttu.
Aili Rinne hankki nartun Arja Saariolle sen jälkeen kun tällä
sijoituksessa ollut H-pesueen narttu
Hiawatha Borealii oltiin jouduttu nuorena lopettamaan suolistovaivojen takia ja
tilalle
sijoitettu Victor Borealii (Int.Ch. Chandair Battle ja Ch Nigella av Monkies
–Kennel)
oli pentuna yllättäen kuollut sydänvikaan.

Ch.Nigella av Monkies kennel yhden pentunsa
kanssa.
( Pennun isä Int.Ch Chandair Battle)
” Älä tyttö kuule itke, kyllä sinulle vielä koira löydetään” lohdutti
Aili Rinne töölöläistä koirakärpäsen puremaa koulutyttöä muistelee Arja
Saario 40 vuotta
myöhemmin 1990 –luvun alussa ja jatkaa:” Milla eli Camilla de Gozette oli
pitkään pentuna ihan sammakon näköinen,
paksuluinen klöntti. Bokserit olivat siihen aikaan usein melko
hentoluustoisia,
sellaisia tikkujalkoja, mutta Millasta tuli todella
hyväluustoinen.
Vasta puolivuotiaana Milla yhtäkkiä alkoi muotoutua ja näyttää
koiralta ja myöhemmin
Aili Rinne oli hapan kun Milla näyttelyssä meni hänen kasvattiensa edelle.
Ihmettelin silloin koululaisena aina, miksi Aili lähtiessään omien koiriensa
kanssa näyttelymatkalle ulkomaille
ei koskaan ottanut Millaa mukaansa, vaikka se sentään oli Suomen vuoden 1955
Voittaja. Ymmärsin vasta paljon
myöhemmin että koirallahan oli väärä sukunimi.
Millalla oli kuten isällään Ch. Hector Borealiilla erittäin kaunis pää.
Aina kun tuli puhe bokserinjalostuksesta Aili puhui aina luuston ohella bokserin
päästä.
Pää oli bokserissa hänelle erittäin tärkeä. Lopuksi hän aina suu maireassa
hymyssä veti
esiin kuvan Flip of Berolinan päästä, joka oli yksi sen ajan kauneimpia
bokserinpäitä.”

Camilla de Gozette ja Borealii M-pentue
(isänä Dux Borealii)
Flip of Berolina oli muuten Camilla de Gozetten emän isänisä,
sillä Camilla de Gozetten emän isähän oli Englannista tuotu Flip of Berolinan
poika Finemere’s Olaf.


Aili Rinen astutti Camilla de Gozetten sitten Chandair Battlen ja Bagatelle
Borealiin pojalla
Dux Borealiilla ja tuloksena oli 1956 syntynyt ensimmäinen Borealii M-pesue,
josta on mm. Ch. Maestro Borealii.
“Näin jälkikäteen harmittaa, ettei Millalla tullut teetettyä toisia
pentuja, olisi ehkä pitänyt” pahoittelee Arja Saario.

SF MVA Voittaja-55 Camilla de Gozette
( i: Ch Hector Borealii - e: Mirall Nella)